remontin tarve vai mukavuudenhalu?

Vanhojen talojen iso ja pieni remontointi on paitsi mukavaa ja palkitsevaa, myös trendikästä. Mielestäni siinä onkin puolensa ja jonkin verran aihetta pähkäilin.  Maalla lehdessä oli mainttu hyvin "Älä korjaa kunnossa olevaa, älä uusi korjattavissa olevaa." Maalla nro 8/2019 s. 35

Kulutushysteriasta irtaantumisen ohella, olen pohtinut niin remontointia, kuin huonekalujen tuunaamistakin. Mikä on kohtuullista mukavuudenhalun vuoksi? Mikä on oikeasti ihan turhaa, vanhan poistamista ja luonnonvarojen haaskaamista? Ovatko talon viat makuasioita vai oikeasti elämistä haittaavia? Toki taloissa asuvien ihmisten tarpeet vaihtelevat, eikä asumisen kuulu olla kituuttamista. Itse voisin asua huomattavasti alkeellisemminkin, mutta mieheni ei ja lapsen kanssa juokseva vesi on kyllä erityisen toivottu mukavuus. 

Karkeasti ottaen itse pidän taloa riittävän mukavana jos sisällä on vessa, juokseva vesi, toimiva viemäröinti ja lämmitys niin että jokin huone pysyy läpi talvenkin lämpimänä. Mieheni ei tietenkään jaa tällaista mukavuuskäsitystä kanssani, vaan hänestä nykyinen asuntomme (varsin mukava edelliseen kuvaukseen verraten) on aivan äärimmäinen, mihin hän suostuu. Enkä väitä, että taaperon kanssa täällä asuminen olisi aina erityisen mukavaa, vaikka mitään en vaihtaisi.

Moni olisi taatusti repinyt talomme palasiksi tai ainakin auki ja tehnyt kaiken uudelleen. On totta, että en minäkään kehuisi näillä kuluneilla tapeteilla, tai erityisemmin pidä muovimatosta lattiassa. Tapetti on kuitenkin ollut seinässä ainakin 30 vuotta, samoin kuin muovimatto lattiassa. Koska molemmat ovat vielä käypiä ja ainoastaan rumia koska eivät sovi makuuni, en ole vaivautunut tekemään kummallekaan mitään.

Sisällä seuraava korjauksen kohde on olohuoneen pönttöuuni. Siinä oleva maali on tullut tiensä päähän ja rapisee pois itsestään. Maalia olenkin jonkin verran rapsutellut pois. Uusi maali on vielä hiukan harkkinnassa, sillä miksi emme jättäisi pönttistä vaikka paljaaksi? Todennäköisesti joskus muutettuamme, seuraava asukas huseeraa kaiken mieleisekseen, joten mitä suotta. En kuitenkaan tällä hetkellä halua pönttöuunista sitä tavan valkoista.

Koska talomme on sisältä lähinnä "päivitystä vailla", emme ole tehneet juuri mitään. Keittiön lattia uusittiin vuosi takaperin vesivahingon yhteydessä. Alkukesästä talon tiilikatto purettiin ja tilalle laitettiin pellit. Ensi kesän projekteihin kuuluu vuorilaudoituksen uusiminen. Ulkolaudat ovat tulleet tiensä päähän, eikä niitä enää auta alkaa uudelleen maalaamaan. On järkevämpi ja pidempiaikainen ratkaisu uusia laudat kokonaan.

Olemme joutuneet mieheni kanssa pohtimaan kotimme mahdollista remontoitia. Meillä on alakerrassa olohuone ja makuuhuone. Yläkerrassa on kylmä aulatila, sekä jonnekin historiaan jämähtänyt vierashuone. Mikäli yläkerrasta haluaisi oikeasti asuttavan, olisi se eristettävä, ikkunat ja ovet vaihdettava ym. Emme kumpikaan ole erityisen kiinnostuneita remppaamisesta. Yläkerran lisäksi sisälle jälkikäteen rakennettu vessa ja suihku, eikä pitkällä tähtäimellä ole nelihenkiselle perheelle sopiva monestakaan syystä. Pesutilat ja samalla kodinhoitohuone olisi siis rakennettava kokonaan uudelleen, lisäsiiveksi jollekin puolen taloa, ellei sitten ulkosaunasta saisi jotenkin tehtyä nykyaikaisempaa. 

Toistaiseksi remonttisuunnitelma on jäissä, sillä olemme kallistuneet sen puolelle, että emme ala remontoimaan. Muutoksia tarvitsisi tehdä aika paljon ja isolla rahalla, eikä tonttikaan loppuviimein palvele mieheni autoharrastusta kummoisesti. Siispä meidän tarpeiden remppa jäänee tässä tekemättä ja talo saa toivottavasti joskus sopivammat asukkaat. Joidenkin vuosien sisään edessä olisi siis ehkä muutto jonnekin, mutta toistaiseksi sellainen tuntuu aika kaukaiselta. Tällä hetkellä mahdumme tänne varsin hyvin ja mukavasti, sillä pikkulapsi tai -lapset, eivät paljoa omaa tilaa vaadi.

Remontti- ja tuunausaiheet ovat noin muutoin sydäntäni lähellä ja mielestäni mielenkiintoisia. Ihmiset remontoivat aika paljon tai rakentavat uutta ja siitä voi mielestäni olla aika montaa mieltä. Riippuu niin remontin kohteesta, kuin katsojasta. Ehdottomasti olen ennemmin remontoimisen kannalla, kuin uusien talojen rakentamisen. Omakotitaloja maassamme kuitenkin riittää, kun vain oikea asukas löytäisi oikean talon :)

Olipahan sekava kokoelma, mutta pohdiskelua kuitenkin.

Kommentit

  1. Hyvää pohdiskelua! Tällä hetkellä asutaan melko alkeellisesti, pesuhuoneen remontti on kesken eikä sisällä ole pesutiloja. Se ei oo hirmu kiva juttu näin talvipakkasella...itse en oikein välitä ulkosaunasta ja se lämmitys on 3 tunnin urakka ja vesien kanto siihen päälle. Työpäivän päälle se vituttaa ;DD itse en halua mitään isoja remontteja sisätiloihin kunhan tuo pesuhuone on valmis. En jaksa asua kuukausitolkulla remontin keskellä. Muuten oon kyllä ihan tottunut asumaan viileässä mökissä, en vaihtaisi tätä kerrostalossa möllöttämiseen. Vanha rintamiestalo on paljon tunnelmallisempi kuin mikään uusi talo. Mutta ymmärrän ettei kaikki kestä tälläistä ja lapsiperheen olisi aika hankalaa asua näin :) ei kaikki osaa tai halua remontoida ja ylipäätään asua korvessa susien keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tämä on kiva aihe :) Meillä on sisällä suihku sisävessa tilassa, melkoisen pieni koppi. Ulkosauna on piharakennuksessa ja se on vallan toimiva sellaisenaan. Kyllä siellä talvipakkasella on lapsenkin kanssa käyty, kunhan vaan pukee jo siellä päällensä :D Kokonaisuutenaan jos tontista ja talosta haluaisi myös miehen tarpeita vastaavan, meidän remppalainasta tulisi niin iso että ei olisi mitään järkeä alkaa väsäämään tässä, kun todennäköisesti valmiiksi sopivampi tönö löytyy jostain muualta.

      Jos ja kun joskus muutetaan, niin toivottavasti vielä syrjempään kuin nyt. Täällä ei ole ollut mitään mahdollisuuksia löytää susista edes jälkiä :D

      Poista
  2. Hyvä pohdinnan aihe! Aika moni tuntuu remppaavan vain fiiliksen vuoksi - heittää resursseja hukkaan oikeastaan ihan turhaan. Vai onko kodin laittaminen omasta mielestä mahdollisimman nätiksi ja mukavaksi turhaa? Onko vallitseva käsitys kauneudesta ja mukavuudesta loppujen lopuksi ns. markkinavoimien syöttämä? Ainakin se, miten moni remppaa jo kertaalleen remppaamaansa uudestaan, saattaa kertoa jotain.

    Ajattelen usein samaa monien pienempienkin asioiden kohdalla. Jos omistan jo jotain, mikä on ihan riittävän hyvä ja riittävän toimiva, miksi päivittäisin sen vielä parempaan? Miksen voisi tyytyä siihen, mikä minulla jo on? Heittäisinkö kohtuullisen hyvän ja toimivan kapistuksen pois vain saadakseni vähän paremman?

    Suurin osa tavaroistani onkin vähän vanhoja ja eri tavoin korjailtuja. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuommosessa tapettien ja lattioiden uusimisessa mulla tulee ehkä vähän laiskuus vastaan. Jos kykenen elämään tuon kuluneen muovimaton kanssa (kun en täällä kuitenkaan eläkeikään asti asu), niin mitäpä vaivautumaan... :D Toki täällä on aika kivan neutraaleja värejä tapeteissa ym. mutta jos nyt kaikki seinät (kuten aikanaan keittiön kaapit), olisivat oransseja, olisin aikaa sitten korjannut tilanteen. Tapettien suhteen en muutenkaan pitäisi juuri nyt kiirettä; muuttaessamme tänne, koirat nakersivat makkarin seinään puumerkkinsä. Luulen että omat puumerkkinsä seiniin jättää myös kaksijalkainen jälkikasvumme, joten katsotaan niitä tapetteja tosiaan sitten kypsemmällä iällä :D

      Viimeiseen lauseseesi voin hyvin samaistua ja siinäkin minulla suurin syy laiskuus ja säästämistarve :D

      Poista
  3. Tuli tästä sinun tekstistäsi mieleen se aika, kun meillä vanhimmat lapset olivat aivan pieniä. Asuimme silloin pienessä, 30-luvun talossa josta tykkäsimme paljon. Siinä oli aluksi pesutiloina sauna. Myöhemmin pikkuruiseen eteiseen tehtyyn vessaan laitettiin mahtumaan suihkukin. Mutta alkuun pestiin pyykit ja lapsukaisetkin siellä ulkosaunassa. Muutimme aikanaan talosta pois, koska se oli liian pieni. Meillä ei ollut rahaakaan muutttaa taloa isommaksi, mutta emme olisi oikeastaan halunneetkaaan lisätä siihen mitään pömpeliä kylkeen.

    Mukavaa isäinpäiväviikonloppua teille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun jaoit kokemuksesi! :) Mekin viihdytään täällä vielä, mutta ei tosiaan ole oikein varaa remonttiin, eikä sen suuremmin haluakaan "pilata" vanhaa taloa. Ja vaikka eristäisimmekin yläkerran, kymmenen vuoden sisään tämä olisi auttamatta liian pieni. Haluaisin kuitenkin tarjota tyttö- ja poikalapsille omat huoneet viimeistään murrosiän kynnyksellä, etenkin jos siihen jossain toisessa talossa mahdollisuus olisi.

      Poista

Lähetä kommentti