pitkäkorvaa odotellessa

Joku vuosien takainen lukija - joka jaksaa harvoja postauksiani odottaa - saattaa ehkä muistaa siskoni kanit. Niistä on siis vuosia aikaa, mutta meillä oli pari risteytyskania, Gea ja Rufus, tutummin Kenkku ja Rupsu. Kumpainenkaan eivät olleet minun, paitsi silloin kun kameran kanssa innostuin. Koristelin tämän kuulumistekstin noilla vanhoilla otoksilla (laskin juuri, että ainakin neljä vuotta vanhoja kuvia).

Kaniasiaa päädyin tänne kuitenkin kertomaan. Yritän pitää koirat maltillisesti pois tästä blogista, sillä niillähän on täysin oma. On kuitenkin minulle vierasta kirjoittaa vain itsestään ja elämästään, siitä kai taukoilukin johtuu. Meille muuttaa nyt kuitenkin pitkäkorva asukki, nimittäin kani. Eteinen on sisustettu tulokasta varten. Rappujen alla on mökki, jossa heinäverkko ja vessa. Lattialla on räsymattoja, vati jossa on pyyhkeitä joita voi kaivaa, vesikuppi ja -pullo. Keräsin ulkoa oksia, ostin pussillisen porkkanaa ja täytin aktivointipallon.

Olen pitänyt kaneista heti sen jälkeen, kun tutustuin ensimmäiseen kesyyn kaniin joka ei käyttäytynyt kuten pihan perän rusakot. Rivareissa ei kuitenkaan ollut tiloja pitää kania, eikä aikaakaan sen kummoisemmin. Koulutuksen saralta kuitenkin pohdin, että tahdon harjaantua kouluttajana jonkun muunkin eläinlajin parissa, kuin koiran.

Koska en asu yksin, piti miehekkeelle esitellä vaihtoehdot. Olin valikoinut listalle marsun, kanin, kanoja ja lampaat. Vaihtoehtoja siis sekä ulos, että sisälle. Vastaus oli yksiselitteinen, kani, se oli miehelleni tutuin ja hän ei halunnut mitään lammaslaumaa kytämään pihaamme (no se on tulossa joka tapauksessa joskus...). Aikataulusta meillä toki oli hieman eri käsitys, mutta huomenna pitäisi pupusen kotiutua.

Olen nyt ahminut tietoa roppakaupalla joka taholta ja eri sivustoilta. Perehdyin myös rotuihin joita kanissani on, tahkosin ruokintaa ja pohdin, miten aloittaisin kouluttamisen. Saa nähdä, mihin seikkailuihi pupuseni kanssa päädyn ja millainen siitä kasvaa, sehän on siis poikanen vielä. Huomenna pikkuisen on tarkoitus kotiutua ja availen täällä jatkossa töpöhännän seikkailuja! Lueskelisin mielelläni muiden kaniblogeja tai kaneista ylipäänsä, olen aiheen parissa melko untuvikko.

P.S. Pikku-Suolijärven minivaellus meni hyvin, kuvamateriaalia tulossa :)