puput puutarhassa

Nurmikonleikkuun ohella kuvailin kaneja, sillä päästin ne taas vapaaksi pihaan. Kanitarhasta tehtiin toisen puoliskon kehikot valmiiksi. Ärsyttävintä hommaa on verkottaminen ja sitä vielä lykkäsimmekin. Materiaalit loppusilaukseen ovat valmiita. Ainoastaan sisutusta joutuu vähän miettimään. Vanha koirankoppi tulee tarhan ulkopuolelle ja kanit vain kulkevat luukusta sisään lämpimään. Tarhaa tehdessä tuskailin, että kun kani tarvitsisi oikeasti niin laajan alueen liikkua, ettei ole mahdollista rakentaa niin valtavaa tarhaa. Jälkikäteen pohdin kuitenkin, että eiköhän tekemämme ole kotipesäksi ihan riittävä, sillä kaikenaikaahan nuo päivisin vilistävät tontilla vapaana :D

Oikku löysi uusia piilopaikkoja ja vielä viimeiset peltomullan tuomat rikkakasvit. Ai mitä herkkua. Vekku on laadun perään ja teki makuelämyksiä marjapuskissa. Keräsimme sen kanssa karviaisia kilpaa. Mukavaa eloa ja oloa on pienillä pupuilla eikä vaaroista tietoakaan. Ihan ikiomat vahtihaukutkin löytyy, tosin koirat pitävät kaneja ominaan. Louna on ominut uuden tulokkaan Oikun, mutta pikkukani ei pidä koiraa kovin turvallisena kaverina. Vekku on niin mahdottoman rempseä rusakko, että sitä meidän hurja saksalaismix pelkää. Poropuolikas Savu sen sijaan tykkää seurailla kummankin pupusen touhuja.

Muutama kuvanen syyskesäisestä illasta :)