opettelua puutarhan suhteen



Keväällä suunnitelmani pihaan ja puutarhaan olivatkin melko rikkaan lennokkaat. Vaan totuus on se, että kun yhtäkkiä saa puolihehtaaria itselleen ja haluaa istuttaa kaikkialle jotakin ja aloittaa projektia sinne ja tänne, on lopputulema puolihuolimaton kaaos. Ei silti kaduta, ensimmäinen kesä omassa talossa ja pihassa oli loistava oppikoulu!

Suunnitteluni ja intoiluni lomassa en tullut ajatelleeksi, miten paljon aikaa ja vaivaa nätti piha vaatisi. En ymmärtänyt, miten kauan nurmikon leikkuu veikään aikaa. Eikä minun tullut mieleenkään, että se kasvaisi niin nopeasti takaisin. En ajatellut rikkakasveja lainkaan, en tiennyt että pihan maaperä oli melko ravinteikas ja rehevä ja että sade teki heinästä  niin vahvaa, ettei sitä voinut kitkeä käsin. Paljon muutakin jätin miettimättä, kuten järkevät istutuspaikat ja sen, miten paljon kotilot tuhoavat.



Lahopuutarhalla ei ole kiire, ajatukseni saada se "valmiiksi" tänä kesänä oli ihan utopinen. Soran kärrääminen polulle kottikärryillä on hidasta ja raskasta ja mikään puu ei lahoa yhdessä kesässä "valmiiksi". Laatikkoistutukset lahopuutarhaan olivat onnistunut idea ja sen pidän. Laatikoista oli helppo kitkeä muutamat rikkakasvit pois, simppelit kastella ja laatikot olivat muutoinkin kivoja. Ensi vuonna tosin ihan suosiolla myrkytän rikkakasvit suunnitellulta polulta ja maahan istutettavien kasvien juurelta. Sateinen kesä suosi jos jonkinlaista rikkakasvia, eikä käsinkitkeminen ollut enää realistinen ratkaisu, vaan luovutin pihan reunojen suhteen. Kotilonriesoja on joka puolella ja sade helli niitäkin, samoin sateen myötä rehevöitynyt kasvusto.

Onnistumisiakin saatiin, vaikka kaikki kasvit kukkivatin melko myöhässä. Liljoista viimeiset ovat vielä nupulla, mutta sen olemattoman polun pielessä kukkii ylväänä keltainen lilja. Kuunliljat puhkesivat kukkaan viikko sitten. Istuattessa sipuleita, tai oikeastaan tilatessa niitä, tilasin vain "liljoja". En tiennyt että kuunlilja on eri asia kuin lilja, josta tilailin eri värejä (enkä tiennyt että keltaistakin). No ei se mitään, näin sitä viimeistään oppii, kuunlilja on oikein nätti ja sopii myös polun varteen.

Polun vierestä kaadettuihin koivuihin suunnittelin köynnöskasveja. Miehen mummolasta saatu humala onkin ollut vaivaton ja kasvaa tyytyväisenä. Yllätyksekseni myös alppikärhöt ovat menestyneet! Tirautin pienen itkunkin kärhöjä paketista availlessa, olivat menneet solmuun ja toinen oli ihan keltaiseksi kuivunut. Viskasin ne puolihuolimattomasti maahan ja kiukustuin, miten turhaa niidenkin istuttaminen oli. Vaan siellä kumpainenkin puskee uutta vartta ja koivunrisuja pitkin kurkottelevat ylöspäin. Humala ja kärhöt olivat siinäkin suhteessa loistohankinta, että tyrkkäsin ne tuonne rikkakasvien sekaan. Luulin kasvien olevan mennyttä ja jätin rikkakasvitkin kitkemättä, mutta sieltä nuo vain ponnistavat aurinkoa kohti. Siispä revin rikkakasvit niiden tieltä oitis pois.



Lahopuutarhan julkisivuna toimiva risuaita on jäänyt puolitiehen. Kuitenkin se mikä siinä on valmista, on ihan hirmuisen onnistunut. Kaikki risujäte on kerätty pois ja saatu paikalleen, kauempaa tontin kulmasta löytyy kyllä lisää. Risuaita on koiran kestävä, kanin kestävä ja peittää mukavasti näkymän. Sinne on muuttanut monia ötököitä ja jopa rastas teki pesänsä sinne!

Paljon tuli opittua uutta ja ihmeteltyä monenlaista. En olekaan näin rehevään kasvustoon tottunut, sillä lapsuuden kodissa "ei kasvanut mikään". Täällä nurmikkoa saa leikata kaksi kertaa viikkoon ja rikkaruohoja saisi repiä joka päivä. Ihan niin tunnollinen en ollut ja välillä piha olikin aika villiintyneen näköinen. Ei se mitään, sieltä kerättiin monta kaunista kukkakimppua, herkullista marjasatoa (omenoita odotamme vielä) ja siellä vietettiin monta ihanaa kesäpäivää.  Pidimme sukulaisten kesken myös ikimuistoisen kotiloskaban ja keräysmääriä mitattiin kiloissa!

Ensi keväälle/kesälle on jo uusia, realistisempia suunnitelmia, miten mikäkin asia hoituu. Alla kuitenkin muistilista syksyn touhuihuin.

• Kalkitse nurmikko
• Syyslannoitus istutuksille
• Leikkaa marjapuskien oksia
• Kitke/niitä loput rikkakasvit ja kerää ne pois
• Myrkytä etanat vielä kertaalleen (Neudorff etanarae)

Onkohan kukaan muu ollut yhtä pihalla ja kantapään kautta harjoitellut puutarhan tai pihan hoitoa? :D

Kommentit

  1. Mukavia suunnitelmia! :) Ensimmäinen kesä menee kyllä helposti ihmetellessä - on paha lähteä tekemään puutarhaa, kun ei vielä tiedä sen kummemmin tontin ominaisuuksista. Kunhan on yhden kesän seurannut, on jo paremmin kärryillä siitä, mitä mihinkin kannattaa oikeastaan laittaa. Eikä puutarha kai lopulta koskaan tule "valmiiksi", aina löytyy uutta tekemistä. :D

    viikarivartti.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo havahduin keskellä kesää siihen totuuteen :D ja valmista ei kyllä tule, se on vanhan tontin hienoin ominaisuus, että joka kohtaan voi aina keksiä uutta projektia :)

      Poista

Lähetä kommentti