villivihanneksia? - ei vielä meillä

Täytyy kyllä myöntää, että hiukan somessa jaettavat villivihanneskuvat kuumottavat. Miten voikaan kevät olla toisaalla jo niin pitkällä? Meillä on piha vielä paksussa jäässä, vaikka lumi onkin alkanut sulaa. Ainoastaan kuusimetsän pohja on jo paljaana, mutta siellä ei kasva mitään. Vielä pitää nokkosta ja vuohenputkea hetki odottaa, mutta viime kesänä katsoin paikat valmiiksi. Kunhan maa sulaa, aitaan pienet horta-alueet koiravapaaksi - en tahdo että Savu merkkaa ihan kaikkia pihan kasveja.

Puolen hehtaarin tontilla on käynyt vilske, ei tosin riistakamerassa. Isäni tuli puuhommin avuksi ja nyt tontilta on kaatunut 16 koivua. Näistä hyödynnetään osia mm. hääkoristeluissa. Päasiassa koivuista tulee meille kuitenkin polttopuita, ainakin yhdeksi, jopa kahdeksi vuodeksi. Riippuu hiukan siitä, miten säästeliäitä olemme. Nopealla laskelmalla olemme polttopuiden suhteen omavaraisia ainakin seuraavat seitsemän vuotta. Sen verran tontillamme riittää puuta ja ehkä pystyynkin jää.

Kuusia haluaisin metsästä nurin ja siksi, että piha voisi olla hiukan valoisampi. Alapihamme myös kuivuisi nopeammin, jos puut eivät muodostaisi niin paksulti varjoa. Kaukainen haaveeni olisi kaataa koko pikkumetsä pois, kasvattaa tilalle niitty ja ottaa siihen lampaita. Sen kuitenkin vain minun ideani ja jäänee pelkäksi haaveeksi. Eiköhän tässä tontilla riitä minulle riittävästi työtä, ilman niitä lampaitakin. Ainakin toistaiseksi.

Kanit olivat puiden kaatamisesta kovasti mielissään, sillä raahasin niille tarhaan kokonaisen pikkukoivun. Tuuhea koivu on mainio piilopaikka, kiipeilyteline ja mikä parasta, sitä voi syödä. Kuorta ei enää paljoa olekaan jäljellä, niin reippaasti kanit ovat sillä herkutelleet. Kanitarhasta kannankin puun sitten risuaitaamme, jota pitäisi kiireesti alkaa korottamaan. Runsas lumi on painanut risuaitamme lähes maantasalle, joten siinä suhteessa metsän harventaminen osui hyvään saumaan. Onpahan riittävästi oksia, mitä keräillä.

Kanit päätyivät viimein kamerankin eteen ja ovat päässeet jaloittelemaan pihaan vapaasti. Pitänee kaivella valjaat käyttöön jo hiukan ennen, kuin vihreä kasvaa. Muutoin nuo pullapuput valtaavat koko tontin ja muuttavat ties minne ulkorakennuksen alle. Nyt vielä niiden reippailu on hyvin maltillista, vaikka kevät tuoksuukin.