ensimmäiset villasukat ja luminen piha

Ensimmäiset neulomani villasukat tulivat valmiiksi. Sukat olivat itselleni vähän reilut, ehkä kokoa 40. Värimaailma oli kaukana totutusta, joten postitin nämä kaverilleni - joka oli onneksi ihastunut näihin jo tekovaiheessa.

Villasukat on neulottu jämälangoista, joista kaksi oli jotain tuntematonta jämää. Glitter lanka on Silver Soft, jonka hankin pari vuotta sitten, kun vielä hamstrasin lankoja mistään piittaamatta. Sukat eivät ole virheettömät, mutta pysyvät jalassa ja toisen kohdalla kantapääkin valmistui suht kivuttomasti. Käsityö asiaa on enemmänkin, mutta säästän ne seuraavaan kertaan. Pakko oli vain ilmoittaa, että sainpas valmiiksi! Olen nimittäin vuosikausia skipannut ja vältellyt sukkien neulomista - uuden opettelu kun on niin korkean kynnyksen takana.

Sitten pihan kuulumisiin. Talvi on kyllä siitä kivaa aikaa, että lumessa näkyy jos jonkinlaisia jälkiä. Kuutamoyönä ikkunasta katsellessa pihassa seikkaili jänisperhe. Yksi jäniksistä oli varsinainen idealisti, sillä se yritti kiivetä omenapuuhun herkullisen kuoren toivossa. Jänisten iloksi olin syksyllä laiska ja saamaton, ja iso kasa omenapuunoksia jäi maahan lojumaan. Niitä onkin nakerreltu huolella ja pipanoita löytyy pitkin pihaa.

Yksi aamu jäljet paljastivat, että pihassa oli vieraillut jänisten ja kaniemme kauhu - kettupa hyvinkin. Kettu oli tullut portista sisään, katsastanut omenapuun alusan ja jolkottanut pensasaidan raosta pois. Kanitarhaamme ei onneksi ollut eksynyt ja toivottavasti pysyykin poissa. Olenkin vähän yömyöhällä laskenut vielä koiramme ulkoilemaan, vaikka se tietysti on jänisten kannalta vähän harmi.

Jäniksien ja kettujen lisäksi pihassa riittää oravia ja hiiriä joka lajissa. En ole kovin hyvä tunnistamaan jäljistä, mutta tiedän että mäessämme on kaikkia myyristä päästäisiin ja on me yksi ihan oikea peltohiirikin joskus loukutettu. Yhdet jyrsijän jäljet olivat kuitenkin ihan valtavat, melkein jonkun näätäeläimet. Naapuri sen vinkkasikin, saattaisi olla lumikko. Ruuhkaa pihassa siis riittää, sillä fasaanipariskuntakin oli yhtenä aamuna omenapuiden alla. Itseasiassa puutarha-aitamme toisella puolen menee suorastaan eläintenpolku. Polut ovat suosikkejani metsässä ja minun riemukseni sellainen kulkee nyt miltei pihastamme. Voisin lainata vanhemmiltani riistakameraa, jospa se taltitoisi yöllisiä kulkijoita...


Sitten huonompia uutisia. Edellisessä postauksessa kuvattu punatulkku on kadonnut. Erilaisia tiaisia on ollut ruuhkaksi asti ja yksi närhikin kävi. Aapeli myrsky taisi korjata omansa pois ja vei sähkötkin mennessään. Tulivat onneksi seuraavana aamuna takaisin.  Vanhemmiltani sähköt olivat poissa lähes kaksi vuorokautta ja modernissa talossa sen huomaa ihan erilailla kuin täällä. Onneksi vesi ei kuitenkaan katkennut ja kaapissa oli lämmintä vaatetta. Lenkkipoluilla kaatuneita puita on ollut riittämiin, vielä en ole ehtinyt kovin laajaa selvitystä tekemään.

Lumityöt alkaisivat minun puolestani riittää. Vielä viime yönäkin satoi uusi kerros vanhan päälle. Ulkotyöt pikkuhangessa saavat hien pintaan ja aikaa kuluu entisestä vartista nykyiseen puoleen tuntiin. Pieni Papu istuu pulkassa myssy silmissä yrittäen katsella minne mennään. Aamuiseen kierrokseen kuuluu koiran ulkoilutus, kanien rehut ja veden vaihtaminen, sekä puiden haku sisälle. Ja tietysti se lintulaudan täyttäminen. Sen verran olen mukavuudenhaluinen, että lumityöt säästän isännälle.

Keskiviikko aamuna lähdemmekin reissuun, kun suuntaamme Kuopioon koirani iki-ihanalle kasvattajalle. Pakkaaminen on tuolle reissulle totta vie erilaista, kuin vuosi sitten! Ei puhettakaan että lähtisin kulkemaan julkisilla. Nyt kun tarkoitus on yöpyä ihan normaalisti sisätiloissa ja mielellään ihan mukavastiki, helpottavat syöttötuoli ja potta eloa reilusti. Kun sitten pakataan vielä ulkoiluihin pulkka, reppu ja vaunut, sekä kaikki muu pakollisempi, alkaa arvostamaan omaa autoaan. Vielä suurempia suunnitelmia reissuun ei ole, mutta saapa nähdä, mitä keksitään. Olemme olleet aiempina vuosina varsin tehokkaita käyttämään vuorokauden kaikki tunnit!

Palaamme kuulumisten kera reissun jälkeen! Toimeliasta viikkoa sinullekin :)