päiväretki helvettiin

Huomasin vasta postausta tehdessäni, että olipa pystykuvapainotteinen kuvausreissu! Flunssa tosiaan pakotti skippaamaan "viiden päivän vaellus" reissun, mutta sen sijaan savolaisystävän kanssa käytiin lähikansallispuistot kiertämässä. Helvetinjärven kansallispuistoon ajettiin nyt oikein Helvetinportin kautta, josta en olekaan koskaan retkeäni aloittanut.

Kioskirakennuksesta kyhätty ravintola oli houkutteleva miljöö ja kohtuuhintainen. Olisimme ehdottomasti halunneet maistaa strutsia ja villisikaa, mutta palatessamme metsästä, oli paikka jo kiinni. Samat sapuskamahdollisuudet ovat Seitsemisen kansallispuistossa, joskus kyllä pakko piipahtaa. Kolulla oli porukkaa aika runsaasti ja koirien kanssa sai olla koko ajan väistämässä vastaantulijoita. Ylipäänsä muitakin koiria oli liikkeellä kuin missä tahansa kaupungin lenkkipolulla! Olimme tosin liikkeellä sunnuntaina, sillä lienee osuutensa asiaan.

Kävelimme Kolulta Luomalle syömään eväitä. Matka olikin maastossa pidempi, kuin nettireitin mukaan. Olimme jotenkin saaneet laskettua että päiväreissu olisi n. 7km, mutta todellisuudessa tahkottiin melkein tuplat enemmän. Selkäkipuisena puiden ylittely oli vähän tympeää hommaa. Kaveri kulki rinkan kanssa (itse menin kesällä saman reitin rinkka selässä) ja mielestämme Luomalle päin mennessä muutamille portaille olisi ihan paikat... Juurakkoiset kalliot ovat melko liukkaat ja yhdessä kohdassa alamäkeen oli pitkospuut, mitä?

Maisema oli pääasiassa hämärää kuusimetsää soineen. Polun yli oli runsaasti kaatuneita puita, kesän jälkeen paikoin oli kaatunut lisääkin. Luomalla puuskahdettiin väsyneinä, kun nuotiopuut olivat nihkeitä puunrunkoja. Sahaaminen ja kirveshommat väsyneenä eivät ole minun juttuni :D Kaikeksi onneksi nuotio syttyi kerrasta ja saimme sapuskaa nassuun.

Autolle palatessamme oli jo hämärä, pimeä tosin tulee nykyisellään jo kovin aikaisin. Paluumatka ajeltiinkin hissuksiin koska "voi olla hirviä". Ja niinhän me heti kaksi nähtiinkin, joista hämäräkuvaakin yritettiin saada. Loppumatkasta emme nähneet hirviä, onneksi, sillä olisimme havainneet ne vasta ajovaloissa.