tammikuun ruokakulut - näitä me syötiin

Päätin tänä vuonna seurata ruokaostoksiamme kuitin tarkasti. Pyrin purkamaan havaintoni ja ruokakulut tänne aina kuukauden lopuksi (tai seuraavan kuun aluksi, kuten nyt), ehkä inspiroidakseni muita, mutta ainakin oppiakseni niistä itse. Näin tämän aiheen ensimmäisenä postauksena tästä tulee hiukan kattavampi ja tälle on oma tunnisteensa ruokakulut.

Ruokakuntaamme kuuluu kaksi aikuista ja  lapsi. Vaikka meitä asuu taloudessa tämän verran, on sopiva määrä ruokaa varsinaista kikkailua. Ruokakuluihin lasken ainoastaan kotiin ostetun ruuan, en esim. taloustarvikkeita. En myöskään laske ruokakuluihimme ainakaan toistaiseksi ulkona syömisiä, vaan vain kotiin kannetut raaka-aineet. Kululaskelman ohella pidän kirjaa aiheutuneesta hävikistä.

Mies syö kotona arkena pääasiassa iltapalan, joskus lämpimän ruuan. Tällä hetkellä mieheni noudattelee vähähiilihydraattista ruokavaliota, mikä toi etenkin kuivakaappiimme uusia tuulahduksia. Viikonloput hän on kotona, mutta saatamme syödä muualla. Koska mieheni ei halua syödä kasvisversioita, sosekeittoja tmv. inhokkejaan (tai dieettinsä sopimattomia), hänelle on tällöin tehtynä oma ruoka. Useimmiten se päätyy annoksina pakastimeen, sillä etenkin silloin kun olen ruokaan panostanut ja pöydän kattanut, saan puhelun ettei häntä kannata odottaa. Tämä on hävikin suhteen vaatinut itseltäni harjoittelua. Ja myös mieheltä. Jääkaappiin ei kannata ostaa litran pakkauksessa hänen mielijugurttiaan, sillä se menee vanhaksi. Pakkaus on pienempi paha ympäristön kannalta, joten annosjugurtit sopivat hänelle tässä kohtaa paremmin. Kotoa mies ottaa tällä hetkellä evääksi aamu/välipalan, lounaan hän syö jossakin missä sattuu silloin olemaan.

Itseni olen nimennyt kompromissiruokailijaksi lähinnä siksi mikä on järkevintä ja kunhan ruokaa ei menisi roskiin. Suosin itse ruuanlaitossa kasvisvaihtoehtoja (esim ruokakermat) ja välttelen tehotuotettua lihaa. Kuitenkin niinä harvoina päivinä kun syömme kaikki yhdessä, syömme kaikki samaa ruokaa. Ostinpa mitä raaka-ainetta tahansa, kotimaisuus ja luomu ovat minulle tärkeitä asioita. Etenkin luomun kanssa joudun kuitenkin tinkimään, sillä jotkin tuotteet maksavat moninkertaisesti ei luomuun verraten. Punaisten lappujen tuotteita metsästän etenkin leipä- ja lihahyllyllä. Olen jokseenkin vaativa itselleni ja haluan tehdä kaikki ruuat alusta itse. Olen kuitenkin joutunut arkiväsymyksen myötä hiukan nöyrtymään ja mieheni suosittelemat valmismuusi- ja kastikejauheet ovat oikeasti helpottaneet nopeaa kokkailua, pitäen ruuan samalla maistuvana. Mutta silti, minä haluan edelleen (ja useimmiten se onnistuukin) kuoria perunat ja porkkanat itse.

Papu on tätä ruokalaskelmaa aloitellessa hieman vajaa 2v. Hänen kanssaan hävikkiä vastaan taistelu on yhtä helppoa kuin lotossa voittaminen. No ehkä hieman helpompaa, mutta haastavaa kuitenkin. Papulla ei ole ruokarajoitteita ja tarjoilen hänelle yleensä kaikenlaista omista mieltymyksistäni huolimatta. Papu on hedelmien, marjojen ja juuston, sekä täysmaidon suuri ystävä. Hän ei oikein pidä lihasta missään muotoa ja kaloista hän valikoi suuhun asti ainoastaan lohen. Peruna on aika selkeä nou nou. Joskus Papu kuitenkin yllättää ja syö lautaselta kanat sekä riisit hymyssä suin. Toisena päivänä hän heittää tomaatit ja makaronit raivarin saattelemana lattialle, vaikka edellispäivänä ne olivat suurinta herkkua. Annoskooltaan Papu on edelleen sellainen maistelija, osaa pyytää kyllä lisää, jos ruoka sattui maistumaan oikealta. Enemmän vähemmän ruokaa kuitenkin usein jää, sillä välillä on todella vaikea arvioida sopivaa maisteluannosta niin kooltaan kuin sisällöltään.

Koska olen lapsen kanssa kotona, keittiössämme tarjoillaan päivittäin aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Karkeasti siis kaksi lämmintä ruokaa, välipaloiksi pääasiassa hedelmiä, pähkinöitä, marjoja, jogurtti = joskus nämä kaikki smoothiena. Puuro ei meillä oikein maistu, mutta leipää syödään - ei enää ihan joka aterialla sentään. Varsinaisia ruokavalioita ei ole, eikä allergioitakaan.

Tammikuun alussa laadin mieheni kanssa ruokalistan, jota sitten tosin muokkailtiin hiukan hänen ruokavalioonsa sopivammaksi. Koko ruokalista ei toteutunut koska söin annoksia pakastimesta, kävin kerran lounaalla kaupungilla, lounastreffeillä miehen kanssa, kerran söimme perhekerhossa ja muutaman kerran sukulaisissa. Kotona syötiin (ja pakastettiin) tammikuussa mm. pinaattulettuja, tonnikalapastaa, lihamakaronilaatikkoa, lohikeittoa, kasvissosekeittoa, uunilohta, kesäkurpitsalasagnea, risottoa, wokkia, tortilloja/tacoja, munakasta, jauhelihakeittoa, kanariisivuokaa, sekä lasagnea. Pakastimessa on kuukauden jäljiltä tonnikalapastaa ja makaronilaatikkoa, sekä bataattimutakakkua ja joitakin porkkanasämpylöitä.

Joissain määrin kulut yllättivät, mutta toki tammikuu oli monella tapaa poikkeuksellinen ruokakuukausi. Olimme joulukuussa kirjaimellisesti kitkuttaneet kaapit tyjiksi ja ostimme reilun kotivaratäydennyksen. Myös miehen tammikuussa aloittama dieetti lisäsi kuluja, kun hänen leipätottumuksensa siirtyivätkin itsetehtyyn siemennäkkäriin ja mantelijauhosta leivottuihin sämpylöihin. Uskoisin helmikuun ruokakulujen kuitenkin olevan kohtuullisemmat.




Kirjanpidossa on pientä heittoa, sillä yksi parinkympin kuitti hukkui. Tuolloin ostettiin vihreitä papuja ja muuta pientä viikonlopuksi. Yksien ostoksien kirjanpidosta putosin kärryiltä, sillä sisko oli mukana ostoksilla ja laitettiin ostokseni samalle kuitille. Ostin ainakin mandariineja ja kanelimanteleita. Nämä jäivät kuitenkin kirjanpidosta pois. Alla avattuna muutamia kohtia kaaviosta.

Raskauden erikoisuudet
Tämä ei ole mielitekoja! Jos alkuraskaudessa ostin ihan hulluna kaikkea superterveellistä, niin nyt olen joutunut lipittämään luumunektaria melkoisesti. Kirjasin tämän erilleen siksi, että tuotetta käytän vain minä ja vain tässä poikkeuksellisessa tilassa.

Juomat
Eniten meille ostettiin (luomu)maitoa, toiseksi eniten kaurajuomaa. Myös teetä ja kaakaojauhoa tuli hankittua, sekä yksi purkki appelsiinimehua.

Rasvat ja öljyt
Tämä kattaa kaiken voista oliiviöljyyn. Kävikin niin hienosti että leipomusreissuillani voi jäi siskon jääkaappiin ja rypsiöljy vanhemmilleni. No rypsiöljystä me luovuttiin muutenkin, joten jääkaapissa on nyt oliiviöljyä. Leivälle käytettävä levite on vielä rypsipohjainen ja käytämme sen loppuun.

Kuivatuotteet
Aivan kaikki, mikä kuivakaappiin kuuluu - paitsi säilyketonnikala, jonka laskin liha ja kala lokeroon. Kuivatuotteisiin on laskettu kaikki siemenistä makaroniin, lasagnelevyistä tomaattimurskaan ja mausteisiin. Tammikuussa hankituista kuivatuotteista onkin käyttämättä vielä kaikkia edellämainittuja, sekä mm. riisinuudelit.

Dieettiruokavalio
Miehen dieettiruokavalio aiheutti pienen myllerryksen kuivakaappiin. Meille kotiutui uusina juttuina mm. psyllium, mantelijauho ja kurpitsansiemenjauho. Ainakin toistaiseksi lasken nämä ja muutaman muun omaan lokeroonsa, riippuen miten tiukasti nämä kaappiimme vakiintuvat. Myös sokeroimaton mustikkakeitto meni tähän lokeroon, sillä sitäkään ei ole aiemmin meillä käytetty.

Maitotuotteet
Rahkat, jogurtit, ruokakermat, juustot jne. Kaikki muu maitopohjainen, paitsi maito itse.

Kasvipohjaiset tuotteet
Edellisiin verrattavia, yleensä kaurapohjaisia. Kaurakermaa ja -jogurttia käytän itse.

Heräteostokset
Ylimääräisiä ostoja olivat esim. retkievääni (heräteostoksena mämmiä, suklaaleivoksia) ja pidemmän kauppakierroksen jälkeen Papulle välipalaksi riisipiirakka (ennakointi ja eväiden suunnittelu ontui) ja itselle irtosushia. Eli jos haluaisi, ruokakuluista voisi vielä nipistää melkoisesti ja toki kaikkia täysiä turhuuksia pyrin välttämään. On kuitenkin myönnettävä, että taaperon kauppareissu voi mennä niin monella tavalla pilalle tuhoten muidenkin ostoskokemuksen, että tappelua mieluummin tsemppaan lapseni pysymään iloisena riisipiirakan voimalla. Muutaman kerran ostettiin paistopisteeltä pullaa viemisiksi, kun vielä kauppaan mennessä emme tienneet että olemme menossa kyläilemään.

Havaintojeni perusteella ruokia ei tarvitse suunnitella ihan niin montaa kuukaudelle kuin on päiviä, vaan 15-20 eri lajia riittänee oikein hyvin. Helmikuun listaan siirtyivät esim. kikhernepihvit, uunifetapasta ja hernekeitto. Uuden listan suunnittelu on vielä hiukan vaiheessa, mutta pyrin suunnittelemaan ruuat niin että kaikki kuivakaapin raaka-aineet saataisiin helmikuulla käytettyä pois.

Hävikkiä tuli jonkin verran ja silakkafileet menivätkin koiralle. Olin ostanut vahingossa silakkaa, vaikka piti olla muikkua ja sitä ei sitten kukaan syönytkään. Yhdet porkkanat ehtivät nahistua ja kanit herkuttelivat niillä. Varsinaisesti hedelmien kuoria en laske hävikiksi, mutta koska joku muu voisi niitä käyttää, niin myönnetään. Banaanin ja sitruksien kuoria meni madoille ihan ähkyksi asti ja osan jouduin pakastamaan. Kulutamme pikkusitruksia ja appelsiineja näin sesonkina melkoisesti, joten kuoria riittää. Ensimmäinen erä siemennäkkäreistäni ehti mennä homeeseen ennen kuin kaikki saatiin syödyksi. Moka oli minun, sillä melko öljyiset näkkärit unohtuivat säilytykseen ihan liian tiiviisti.

En ole ikinä ennen laskenut ruokakulujamme, vaan olen seurannut vain sitä mitä ostamme. Kulujen seuraaminen oli mielenkiintoista ja  vähän pelottavaakin. Ihanko oikeasti ruokaan menee näin paljon rahaa? Ja vain siihen mitä ostamme kotiin? Mielestäni kalleinta ruokaa on kuitenkin se, mikä menee roskiin, ei niinkään se, mikä syödään. Kunhan tällaisista kiinteistä ruokakuluista pääsen jonkinlaiseen käsitykseen (eli ehkä muutaman kuukauden kuluttua), voisin suunnitella myös ruokabudjettia. Se tosin vaatii kekseliäisyyttä ja tarkempaa ruokalistan suunnittelua.

Saa kysyä, jos tässä oli jotakin hirvittämän epäselvää, mikä on täysin mahdollista näiden unettomien öiden jälkeen :)

Kommentit

  1. Minulla menee keskimäärin ruokaostoksiin n.300 e kuukaudessa. Tähän sisältyvät kaikki esim.pesuaineet, hygienituotteet, osittain eläintenruoat ja kaikki mitä S-Marketista ostan. Minä ostan pääosin ruoat meille mutta mies ostaa omiaan ja käy leipomolla koska minä en syö sitä leipää niin paljoa. Meillä on pakkanen täynnä eri lihoja, riistaa yms. lihoja ei tarvitse ostaa kaupasta ja leipäkin on tosiaan leipomonmyymälästä edullisempaa.
    Kuivakaapissa on aina perusjuttuja kuten makaroni, riisi jne. perunoita ostetaan aina iso pussi. Pakkasessa on myös jotain hätävarajuttuja esim.vihanneksia yms.
    Meillä menee ruokaa ihan kamalasti ;D ainakin tuntuu siltä. Yritän tehdä isompia eriä koska vihaan laittaa ruokaa koko ajan. Lauantai-iltana tein ison vuoan peruna-lihalaatikkoa ja nyt se on loppu, joudun taas tehdä ruokaa tänään. Mies ottaa ruoka-annoksen evääksi + 4 välipalaa ( leipää ). Sit se syö vielä kotona ;D ja minä syön ruoan kotona, eväänä mulla on töissä vaan joku leipä ja jogurtti. Ruokaa ja leipää menee, meillä on sellainen perinteinen kotiruoka-meininki.
    En osaa sanoa voisiko vielä säästää, kaipa sitä voisi ja yritänkin nyt olla ostelematta turhuuksia kaupasta. Olen hintatietoinen, ostan yleensä halvinta ellei se ole pahaa. Kaupassa saa säästettyä kyllä tosi paljon jos ottaa aina sen halvimman eikä osta mielitekoihin. Hävikkiä meillä ei tule paljon, kaiken vihreän heitän pupulle ( siis sen mitä saa antaa ) ja toinen koira syö kotiruoan jämät mutta ei niitä tule paljoa. Omalle koiralle en anna kotiruokaa. Mieheni on myös aika säästeliäs ja tarkka ettei elukoille syötetä hyviä ruokia, niin sitä hävikkiä ei sit tule ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä iso säästö jos lihaa ei tarvitse ostaa! :) Meillä on puolisen vuotta ollut koiranruoka käytännössä ilmaista, kun saatiin hävikkinä kuivaruokaa ja sitten hirvimettältä roippeita.

      Poista

Lähetä kommentti